Näytteenoton suunnittelua

Pilaantuneisiin maihin liittyvää lainsäädäntöä

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)

Näytteenottosuunnitelma

Näytteenotosta laaditaan AINA näytteenottosuunnitelma tai tutkimussuunnitelma kirjallisena, josta tulee selvitä kaikki näytteenoton vaiheet ja näytteenoton tarkoitus sekä tilaaja. Näytteenottosuunnitelman mukaan tulisi liittää kartta, josta selviää näytteenottopisteet. Näytteenotossa erityisen tärkeää on myös työturvallisuus, dokumentointi, laadunvarmistus, puhtaus joka työvaiheessa ja työvälineissä, epävarmuustekijöiden tunnistaminen ja virhemarginaalit. Ennen näytteenottoa asiasta ollaan yhteyksissä tontin omistajaan sekä ympäristöviranomaiseen sekä varataan laboratorioon aika maa-ainesten analysointia varten.

Laboratoriosta varmistetaan samalla sopivat näytteenottoastiat ja pyydetään näytteenottoon muuta liittyvää ohjeistusta. Mietitään siis huolella koko näytteenotto alusta loppuun.

Mietinnässä hyvänä apuna toimii Suomen ympäristökeskuksen julkaisua: Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa. Tässä oppaassa on melko hyvät ohjeistukset siitä, miten lähdetään kartoittamaan tilannetta. Muutamia faktoja on kohteesta tiedossa, joten ne on huomioitava näytteenoton suunnitellussa.

Tontti: 2000 m²

Sijainti: Luonnonmaisema, osittain vanhaa viljelysmaata

Maalaji: Tod.näk. moreeni/ täyttömaa (varmistuu näytteenoton yhteydessä)

Haitta-aine: Epäillään klordaania, yksi viljelysmaahan käytetyistä torjunta-aineista on sisältänyt tätä yhdistettä. Asia selvinnyt taustatietoja kartoittaessa. Klordaaniepäilyn vuoksi on suoritettava näytteenotto, jotta saadaan selville mahdolliset tarvittavat kunnostustoimenpiteet.

Mahdollisen haitta-aineen esiintyvyys tontilla: Osa tontin taka-alasta on vanhaa viljelysmaata. Tämä osa saattaa olla pilaantunut, mutta isompikin alue tontista voi olla pilaantunut.

Aloitetaan miettimällä mahdollisen haitta-aineen kulkeutumista maaperässä: Torjunta-aineet kuuluvat heikosti haihtuviin yhdisteisiin, pysyvät maaperässä, leviävät ja kulkeutuvat vähäisesti ilman mukana haihtuneessa muodossa (Taulukko 1). Tästä voisi mahdollisesti päätellä, ettei epäilty aine ei välttämättä olisi pilannut kuin maaperän pintakerroksia. Varmuutta ei kuitenkaan ole. Haitta-aineena epäilty klordaani ei myöskään liukene veteen.

Taulukko 1

Taulukon lähde: Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa. Suomen ympäristökeskus, 2014.

Sitten voisi miettiä, miten saadaan tarpeeksi edustava näytteenotto suoritettua, jotta pystytään suorittamaan kohteelle riskinarviointi sekä sitä kautta päästään laatimaan kunnostussuunnitelma.

Näytteenottopisteiden valinta:

Kohteen taustatietojen ja mahdollisen haitta-aineen esiintyvyyden tietämys vaikuttaa näytteenottopisteiden valintaan (Kuva 1). On olemassa neljä erilaista teoreettista mallia:

Satunnaisotannalla näytteenottopisteet sijoitetaan ilman sen tarkempaa taustatietoa kohteesta. Pisteet valitaan täysin sattumanvaraisesti. (kuva 1A)

Painotetulla satunnaisotannalla näytteenottopisteet pystytään sijoittamaan tarkemmin tiedossa olevien historiatietojen perusteella. Menetelmä sopii esim. vanhan teollisuustontin tutkimiseen (kuva 1B)

Systemaattisella otannalla näytteenottopisteet sijoitetaan koko alueelle tietyn kuvion perusteella, esim. ruudukon. Menetelmä sopii hyvin esim. tyhjän tontin kartoittamiseen.

Tietoon perustuva otannalla näytteenottopisteet sijoitetaan tarkan tiedon perusteella, jossa päästölähteiden sijaintipaikat ovat tiedossa. Esim. huoltoasemat. 

Kuva 1

Kuvan lähde: Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa. Suomen ympäristökeskus, 2014.

Näitä punnitessa vaihtoehdoksi valikoituu painotettu satunnaisotanta sillä perusteella, että ainoastaan tontin taka-ala on ollut osittain viljelysaluetta. Koko tonttia ei tässä vaiheessa lähdetä kartoittamaan, vaan otetaan näytteet takaosasta sekä muutamat näytteet sisemmästä kohdasta tonttia. Jos sisemmän kohdan näytteet ovat puhtaita, kunnostustarve kohdistuu vain tontin takaosaan.  

Näytteenotto

Olennaista näytteenotossa on myös näytteenottopisteen syvyys ja laajuus, näytteenottomenetelmä, näytteiden koko ja määrä, minkälaisia näytteitä otetaan. Voidaan ottaa kokoomanäytteitä, osanäytteitä, moniosanäytteitä sekä yksittäisiä näytteitä. Näytettä voidaan kairata, kaivaa tai ottaa putkella.

Mielestäni tässä tapauksessa voisi käyttää kaivinkonetta tekemään kuopat, koska näin saadaan näytettä riittävän syvältä. Haluan varmistua, ettei haitta-aine ole kulkeutunut alempiin maakerroksiin. Tontille ollaan kuitenkin rakentamassa, joten kaivauksia suoritetaan joka tapauksessa. Päätän, että tontin takareunaan kaivetaan kaksi kuoppaa, hieman sisempään tonttia yksi kuoppa ja tontin puoleenväliin vielä yksi kuoppa, josta olettavasti ei löydy enää haitta-ainetta. Muutamia lapiolla kaivettuja kuoppia tehdään vielä tontin puolenvälin reunoilta, jotta varmistetaan maaperän puhtaus. Laadin tästä vielä kartan näytteenottajille, josta selviää tarkat näytteenottopisteet.

Kokoomanäytteenotto sopii tähän tarkoitukseen, jotta saadaan riittävän edustavat näytteet heti alkuun ja vähennetään analyysien määrää. Näytteenottokuopista kaivetaan pikkulapioilla osanäytteitä kokoomanäytteiksi. Näytteenoton laadunvarmistamiseksi otetaan rinnakkaisnäytteitä sekä nollanäytteitä. Kokooma- ja osanäytteiden lukumäärä määräytyy käsiteltävän maa-aineksen pinta-alan mukaan (Taulukko 2):

Taulukko 2

Taulukon lähde: Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa. Suomen ympäristökeskus, 2014.

Kenttämittaukset

Kohteessa suoritetaan myös kenttämittauksia, joilla voidaan mitata sen hetkisiä maaperän arvoja. Varmistamme nämäkin ensin laboratoriosta, mitä kaikkea otetaan kenttämittauksin selville. Kenttämittareilla voidaan mitata esim. kaasupitoisuuksia, maaperän pH, lämpötila sekä johtokyky ym.

Näytteiden analysointi

Näytteet toimitetaan akkredoituun laboratorioon, jossa selvitetään torjunta-aineiden esiintyvyys ja etsitään taustatiedon perusteella erityisesti klordaanin pitoisuuksia.

Näytteenottotulokset
Näytteenotossa selviää, että ainoastaan tontin takaosasta otetuissa näytteissä löytyy pitoisuuksia klordaanista, sekä seuraavista sisemmistä näytteistä pieniä pitoisuuksia. Tontin keskiosasta otetut näytteet ovat puhtaita. Kartoitetaan siis riskit ja mietitään mahdollisia kunnostustoimenpiteitä.

Lähteet:

Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa

Ympäristögeotekninen näytteenotto-opas